tiistai 6. joulukuuta 2016

Itsenäisyyspäivän brunssi











Tänään on juhlittu 99-vuotiasta Suomea kauniissa auringonpaisteessa lippujen liehuessa pakkassäässä.  Itsenäisyyspäivän ja huomisen oman juhlapäivän kunniaksi halusin kutsua perheeni kokoon brunssin merkeissä. Nautin todella paljon kutsujen järjestämisestä, leipomisesta ja kokkailusta. Tänään oli tosin pakko oikoa mutkia suoriksi ja käyttää osittain puolivalmiita tuotteita, sillä flunssani otti taas takapakkia ja kylkiluukin on luultavasti murtunut yskimisen vuoksi. Vähän kehnosta olosta huolimatta sain loihdittua varsin maittavan (niin ne ainakin sanoi...) juhlapäivän brunssin. 

Pöytään oli katettu kylmäsavulohipiirakkaa, vuohenjuusto-rucolafrittatoja ja leipäjuustosalaattia puolukkakastikkeella. Eikä brunssi ole mitään ilman tuoreita croissanttea, brie-juustoa ja viikunahilloa. Brunssin terveellisemmät herkut löytyivät värikkäältä hedelmälautaselta ja jogurtti-granola-marjamaljoista. Näistä saimme vatsamme täyteen, joten oli pakko pitää reilun tunnin sulattelutauko ennen kahvittelua. Kahvipöytään leivoin lime-valkosuklaajuustokakun ja lisäksi tarjolla oli jouluisia pipareita sekä Fazerin sinistä.

Iltapäivä meni oikein rattoisasti perheen kanssa herkutellessa ja rupatellessa ja tulipahan testattua, miten pieneen asuntoon saa mahtumaan kahdeksan hengen ruokapöydän. Hyvin mahduttiin! Vieraiden lähdettyä jatkoin keittiöhommia ja pyöräytin kolme kakkua huomista varten. Saan nimittäin huomenna parikymmentä kollegaa vieraakseni ja heille on luvassa ihan perinteiset kakkukahvit. Ruusukuppeja ja pöytähopeita en luvannut, mutta sen lupasin, ettei kakku ja kahvi lopu kesken. Saa nähdä joudunko leipomaan vielä neljännen kakun... ovat nimittäin kovia syömään... ;)

Nyt hetkeksi sohvalle glögikupposen kanssa ja sitten peiton alle pitkille unille parantelemaan tautia.

Mukavaa itsenäisyyspäivän iltaa!


*Anu


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Muistoissa: Joulu 2014


































Kodin virittäytyessä hiljalleen joulutunnelmaan päädyin katselemaan kuvia edellisiltä jouluilta. Täytyy sanoa, että aika kivannäköistä täällä on ollut ja hauskoja ideoita on tullut toteutettua. Omasta joulutyylistäni on muokkautunut viime vuosina yksinkertainen ja hillitty. Vaikka enpä minä koskaan ole ollut tyyliltäni kovin runsas ja rönsyilevä. Värimaalma ei poikkea tutusta musta-valko-harmaasta joulunakaan. Vihreää toki löytyy runsaasti kukkien ja havujen muodossa. Punaista suorastaan kammoksun! En myöskään viehäty tontuista, pukeista enkä possuista. 

Joulukotiini kuuluu joka vuosi takuuvarmasti kynttilät, tunnelmavalot ja suuret paperitähdet. Joulukukista suurimmat suosikini ovat hyasintit ja amaryllikset. Valkoisina tottakai. Joulukuusi on jouluissani satunnainen vieras. Viimeksi minulla oli iso kuusi vuonna 2014, silloin se oli koristeltu valkoisin ja hopeanharmain koristein.

Jouluherkuista minulle maistuu parhaiten joulutortut, ihan ehdoton ykönen! Voisin syödä yhdellä istumalla vaikka pellillisen, jos olisi pokkaa. Pipareita leivon myös joka vuosi pienen satsin ja kyllä ne yleensä tulee syötyä joulukuun loppuun mennessä. Suklaata ei varmasti tarvitsisi edes mainita...eikös se ole kaikkien naisten suuri joulu (ja koko vuoden) herkku! 

Joulu 2014 oli ensimmäinen joulu tässä kodissa. Olin joulun töissä, joten työkavereita lukuunottamatta vietin jouluni yksin. Työnteko taitaakin olla minun jouluperinteeni, sen verran monta joulua olen urani varrella töissä viettänyt. Oma valintani osittain olosuhteiden pakosta. 

Ennenkuin joulu 2016 saa koittaa, vilauttelen vielä millaisia tunnelmia muistoihini on jäänyt joulusta 2015. Näihin muistoihin on aina mukava palata!

Rentoa toisen adventtisunnuntain iltaa!

*Anu


perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukuu on juhlakuu








Hatunnosto itselle, taas selvisin vuoden ankeimmasta kuukaudesta, marraskuusta! Miten siitä onkaan tullut se jokavuotinen mörkö kalenterissa, joka saa angstitunteet pintaan? Ja miten satunkin niin usein sairastamaan juuri silloin? Ankeuden maksimointia, sanoisin! No, nyt se on onneksi ohi ja tautikin alkaa pikkuhiljaa helpottaa, kun vaadin lääkäriltä kahden viikon sairastamisen jälkeen penisilliinikuurin. 

Joulukuu on talven kuukausista ihanin, vaikka meillä täällä etelässä ei ole valkoisesta joulusta vielä lupaustakaan. Vaikka valoa on yhtä vähän kuin marraskuussa, niin tunnelmaa tuovat kynttilät, tunnelmavalot ja positiivinen ajatus siitä, että vuosi on taas paketissa, vuodenvaihteessa valon määrä alkaa lisääntyä ja minulla koittaa uusi elämä. Se jos mikä tekee tästä kuukaudesta täysillä elämisen arvoisen!

Minulle tämä joulukuu on juhlakuukausi. Joulun olen töissä, joten sitä en juurikaan odota enkä juhli, mutta sitä ennen on kekkeriä jos jonkinmoista. Minulle tulee ensi viikolla täyteen täydet kymmenet, joten täytyyhän sitä vähän juhlistaa... kolmesti! Itsenäisyyspäivänä olen kutsunut perheeni synttäribrunssille. Ihanaa saada pieni perheeni koolle saman pöydän ääreen herkkuja maistelemaan. Varsinaisena juhlapäivänä olen kutsunut työkaverini perinteisille kakkukahveille. Parisenkymmentä naista on tulossa, joten useampi kakku pitäisi leipoa. Mikäs sen mukavampaa, olenkin odottanut, että pääsen pitkästä aikaa leipomaan ja kestitsemään vieraita. Kuun puolivälissä lähdemme kahdentoista naisen voimin Tallinnaan juhlimaan tuplasynttäreitä. Yhdelle ystävälleni tuli myös uusi kymppi täyteen lokakuussa, joten tämä reissu on meidän yhteinen juhla yhteisen kaveriporukan kanssa. En malta odottaa reissua! Eikä sovi unohtaa vuodenvaihdetta, jonka vietän veljen perheen kanssa. Silloin vasta onkin syytä kohottaa maljat! Jääkäähän kuulolle, sillä tulette varmasti kuulemaan näistä kekkereistä täällä blogissakin. 

Tunnelmallista joulukuun alkua!


*Anu


sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Ensimmäinen adventti













Huomenta!

Täällä on elelty ihan hipihiljaa pari viikkoa. Piti ottaa vähän etäisyyttä blogiin ja pyyhkiä paha mieli pois. Kai se on vaan fakta ettei täällä blogistaniassa(kaan) voi välttyä ikäviltä asioilta. Otin myös opikseni mistä täällä saa puhua ja mistä ei. No, nyt on taas parempi fiilis ja bloggailu jatkuu tyypillisen verkkaiseen tahtiin. Hei, kiva muuten että juuri sinä olet siellä nyt lukemassa tätä! Kiitos!

Ensimmäinen adventti tuli taas ihan yllättäen. Tosin eipä tähän sunnuntaihin sen enempää olisi tarvinnutkaan valmistautua. Adventtikynttelikköä en tänä vuonna halunnut värkkäillä, polttelen kynttilöitä joka tapauksessa, koko ajan ja paljon. Voidaan vaikka sopia, että ostin nuo talven ensimmäiset hyasintit juuri adventin kunniaksi (vaikken ostaessani muistanut koko adventtia...). Onhan ne aika ihania juuri tuossa vihreässä nuppuvaiheessa. Saa nähdä milloin ensimmäinen valkoinen (tottakai) kukka aukeaa. 

Tänä viikonloppuna on vietetty kahdet pikkujoulut. Perjantaina olimme pienellä työporukalla katsomassa Stars Show XXL:n Hartwall Areenalla, olipa aikamoinen show! Halli täynnä väkeä ja huikean hulvaton meininki. Innokkaimmat porukastamme jatkoivat vielä kaupungin yöhön, minä suuntasin räntäsateessa kotiin vällyjen väliin. Eilen vietimme mukavaa pikkujoulu-tupari-iltaa ystäväni kauniissa kodissa Helsingin keskustassa. Illan emäntä oli kattanut pöydän täyteen herkkuja ja janoisille oli tarjolla juotavaa glögistä kuplivaan. Rentoa jutustelua, uusiin ihmisiin tutustumista ja kotoisaa tunnelmaa. Kotikemut ovat ehdoton suosikkini nykyisin! Iltamme jatkui vielä parin tunnin verran kaupungin hulinassa. Tulipahan taas todettua ettei se todellakaan ole enää mun juttu. Oma sänky ja hyvät unet voittaa mennen tullen alkoholinhuuruiset, hikiset ja täyteenahdetut yökerhot. Aika aikaansa kutakin...

Leppoisaa ensimmäistä adventtia!


*Anu


maanantai 14. marraskuuta 2016

Monikäyttöiset sisustustikkaat








Taas on uusi viikko aluillaan ja uudet kujeet mielessä. No, ei nyt sentään mitään kovin ihmeellisiä kujeita, ihan vaan yötöitä ja tulevien vapaapäivien odottelua. Rentoutumista, hierontaa, urheilua ja ruokavalion keventelyä liiallisen lipsumisen jälkeen. Kaamosväsymystä näyttäisi olevan ilmassa, veto tuntuu olevan aika nollissa ja se vaikuttaa vähän kaikkeen arkiseen olemiseen ja tekemiseen. Valoisista päivistä ja lumen tuomasta puhtaudesta otetaan kaikki irti ja henkisesti toki jo valmistaudutaan lauhtuvaan säähän ja vesisateisiin. Suomen talvi, ahhh niin vaihteleva ja yllätyksellinen!

Muutama päivä sitten kurkistin melkein jo unohdetulle parvekkeelle. Pelargoniat olivat mennyttä. No ei ihmekään etteivät selvinneet yli 10 asteen pakkasista. Haudattuani pelargoniat sain kuningasidean: Kukkatelineenä toimineet sisustustikkaat ( klik ) saivat siirron sisälle. Kieputtelin huolettomasti tunnelmavalot tikkaiden ympärille, ripustin yhden paperitähden ja annoin parvekekukan virkaa toimittaneen muratin jäädä roikkumaan niille sijoilleen. Ja kas, siinäpä minun pre-joulupuu! Kovin karsitussa asussa tällä hetkellä, hetken mielijohteesta syntynyt. Kunhan ehdin muhittelemaan visioitani, tikkaista saattaa tulla olohuoneen katseenvangitsija. Jouluinen sellainen. Mutta ihan kiva se on noinkin, tunnelmavalot on tämän vuodenajan juttu ja näyttävät hyvältä oikeastaan missä tahansa. Aika moneen nuo sisustustikkaat taipuu!

Nyt ruokakauppaan pähkäilemään mitä tällä viikolla syötäisiin ja postiin noutamaan kovin odotettu paketti. Paketin sisällön paljastan teillekin jossain vaiheessa. 

Mukavaa maanantaita! Pus pus!


*Anu



torstai 10. marraskuuta 2016

Tiesitkö että osaan laittaa kieleni rullalle?




Bongasin Tanjan ihanasta blogista hauskan haasteen, johon on ihan pakko tarttua. Rakastan näitä blogeissa kiertäviä haasteita, joissa mm. paljastetaan itsestä uusia asioita. Nyt yritin oikein ajatuksella kaivella kaikenlaisia uusia, ei niin tavanomaisia (kaikkihan tietää jo, että tykkään matkustamisesta, ruuasta, salitreenistä jne...) asioita itsestäni. Toivottavasti tämän Kolme asiaa -haasteen myötä tiedät minusta jotain, mitä et ole vielä tiennyt. 


3 asiaa joista pidän

* Lauta-, kortti- ja tietovisapelit
* Huvipuistot
* Lentoaseman tunnelma


3 asiaa joista en pidä

* Kylmyys & pimeys 
* Fazerina-suklaa
* Jatkuvasti valittavat ihmiset, jotka eivät tee asioiden parantamiseksi mitään


3 asiaa joita tein viikonloppuna

* Juhlin Indiedays-bileissä
* Nautin ihanan sunnuntaibrunssin kotona
* Kävin Ikeassa kynttiläostoksilla


3 asiaa jotka osaan

* Osaan kirjoittaa thaikielen koukeroisia aakkosia
* Osaan laatia erilaisia muistilistoja
* Osaan laittaa kieleni rullalle ja poikittain


3 asiaa joita en osaa

* En osaa soittaa mitään instrumenttia
* En osaa ajaa mopolla
* En osaa tehdä kärrynpyörää


3 asiaa jotka haluaisin osata

* Haluaisin osata piirtää/maalata
* Haluaisin osata tanssia lattareita
* Haluaisin osata ottaa asiat ja elämän rennommin





3 asiaa jotka minun pitäisi tehdä

* Hoitaa rokotusasiat kuntoon
* Soittaa velipuolelle
* Tutkailla Tallinnan ravintolatarjontaa tulevaa reissua ajatellen


3 asiaa joista stressaan

* Kiire ja hoitamattomat asiat
* Valon puute valokuvaamisessa
* Solmussa olevat ihmissuhteet


3 asiaa jotka saavat minut rentoutumaan

* Loma
* Perheen ja ystävien seura
* Hieronta, erityisesti jalkaterien ja pään hieronta


3 asiaa joista puhun usein

* Matkustaminen
* Edessä oleva elämänmuutos
* Urheilu, ruokavalio ja painonhallinta


3 asiaa jotka puen mielellään päälleni

* Villasukat
* Kylpytakki
* Treenivaatteet


3 asiaa joita en pue päälleni

* Punainen paita (alaosana punainen on ok)
* Henkselit
* Napapaita





3 asiaa jotka haluaisin hankkia

* Uusi objektiivi kameraan
* Vanha lipasto
* Tummanharmaa pellavainen tuplapussilakana


3 asiaa joista unelmoin

* Pitkä terve elämä
* Onnellinen  parisuhde
* Asuminen ulkomailla


3 asiaa joita pelkään

* Pelkään yksin jäämistä
* Pelkään että minulle käy samoin kuin vanhemmilleni
* Pelkän rakkaimpien menettämistä


3 asiaa joiden toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa

* Toivon löytäväni hyvän reissukaverin
* Toivon löytäväni uuden, mielenkiintoisen ja palkitsevan (ja hyväpalkkaisen) työn
* Toivon löytäväni uuden ihanan kodin





Muista kivoja faktapostauksia löydät TÄÄLTÄTÄÄLTÄTÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ.

Nappaa ihmeessä haaste mukaan ja paljasta jotain uutta itsestäsi ja elämästäsi!


Iloa torstaipäivään!


*Anu



sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Parantava sunnuntaibrunssi











Huhheijaa, nyt on blogijuhlat juhlittu ja ihania muistoja pääkopan kovalevy taas täynnä. Juhlat eivät nyt saa enempää palstatilaa blogissani, koska päivän kuvasaldo jäi kovin laihaksi. Mutta onneksi on muistot! Sen sijaan haluan palata kuuluisan "dagen efter"-aamun tunnelmiin.

Eilinen ilta todellakin venähti aamun pikkutunneille asti kuohujuomaa nautiskellen, joten onhan se pakko myöntää, että juhlat tuntuivat tänä aamuna olossa niin väsymyksenä kuin orastavna kiristyksenä otsalohkossa. Onneksi parannuskeino löytyi läheltä. Olin varannut piristystä kaipaaville juhlijoille vähän paremmat aamiaistarvikkeet. Tai aikataulullisesti tätä voitaisi kutsua brunssiksikin. 

Katoin pöytään suosikkiastiani ja sytytin kynttilät. Tarjolle laitoin ihanan pehmeää leipää ja muhkeita croissantteja, leikkeleitä ja tuoreita vihanneksia. Piristävät vitamiinit ja tarvittavaa nesteytystä saimme raikkaista hedelmistä: ananaksesta, hunajapomelosta ja galiamelonista. Aamiaisen kruunasi tuhti turkkilainen jogurtti marjoilla ja rapealla myslillä höystettynä. Kyytipojaksi tuoremehua ja kuppi kuumaa. Kaurapuuroaamiaiseen tottuneille tämä oli jopa hiukan ylellinen, vaikkakin niin tavallisista raaka-aineista koostettu aamiainen/brunssi. 

Oli ihana huomata, että näinkin pieni poikeama perinteiseen arkiseen tuo ihan oman kivan fiiliksen päivään. Ja miten mukavaa on välillä syödä aamiainen jonkun kanssa. Hitaasti ja rennosti kotiasu päällä, villasukat jalassa. Pienet asiat tuntuvat joskus todella isoilta. Kiitos rakkaalle kälyselle yökyläilystä ja aamiaisseurasta!

Millä pienillä asioilla sinä piristät arkea? Tykkäätkö panostaa viikonloppuaamiaisiin?


Oikein leppoisaa sunnunti-iltaa!


*Anu


Ps. Kiitos ihanat blogisiskot niin kotoisasta ja sydämellisestä seurastanne! 


perjantai 4. marraskuuta 2016

Pitsiä vai sifonkia?






Onhan tätä viikonlopua taas odotettu... viimeiset puoli votta! Huomenna edessä on joka puolivuotinen bloggaajien kohokohta, Indiedays Blog Awards ja tätä upeaa iltajuhlaa edeltävä Bloggers' Inspiration Day-ammattitapahtuma. Oma blogini on kovin pikkuruinen, toisinaan hyvin hitaasti päivittyvä ja aktiivisia seuraajiakin vain kourallinen, joten minä en tänäkään vuonna ole kilpailemassa palkintopallille nousemisesta, maineesta ja kunniasta. Sen sijaan lähden tapaamaan upeita blogisiskojani ja inspiroitumaan kaikesta uudesta. Ja kyllähän minä juhliakin osaan!

Juhlapäivää edeltävästi on tietenkin mietittävä, missä asussa haluaa näyttäytyä. Päivätapahtuma mennään rennosti arkisemmissa vermeissä, mutta iltaan täytyy saa panostaa. En muista onko asiasta ollut joskus puhetta, mutta olen ehdottomasti housutyttö. Muutaman kerran olen pukeutunut mekkoon IBA-juhlassa, mutta olo ei ole koskaan yhtä itsevarma ja rento kuin housuissa. Lisäksi vihaan sukkahousuja ! Tälläkin kertaa sovittelin kaapista löytyviä mekkoja ja olin jo melkein varma, että pukeudun pitsimekkoon. Mutta kuinka kävikään, kun vetäisin housut jalkaan ja testailin sen pariksi valikoiman erilaisia toppeja? No, sen jälkeen mekko tuntui todella huonolta vaihtoehdolta.

Housut siis, mutta mikä yläosa olisi imartelevin, mukavin, juhlavin? Kaappi on täynnä mustia yläosia (lempivärini, tiedäthän...), valinnanvaraa siis on. Loppukahinoihin valitsin kuitenkin vain kaksi: pitsisen tunikamallisen topin ja kultasomisteisen sifonkitopin. Molemmat ovat kivoja ja näyttäviä, mutta kumpaan kallistun huomenna, kas siinäpä mietittävää yön yli. Kälyni (huomisten juhlien avec) antoi äänensä pitsille, itse keikun vielä aika tasaisesti noiden välillä. Vai nähdäänkö minut sittenkin siinä pitsimekossa? No, huomenna se selviää niin minulle kuin teillekin (ainakin kanssajuhlijoille)! 

Mukavaa perjantaita ja edessä olevaa viikonloppua! 

Ja ihanat blogisiskot, N Ä H D Ä Ä N  H U O M E N N A!!


*Anu